Etusivu   |  

 

Tyrni

TYRNI YLEISTÄ

Historia

Tyrni ( Hippophae rhamnoides ) on kotoisin Aasiasta. Kiinassa ja Venäjällä tyrnimarja on ollut äärimmäisen tärkeä lääkekasvi. Euroopassa Saksaa ja Suomea lukuun ottamatta tyrni on ollut suhteellisen tuntematon, koska sitä ei ole ollut hankalan poimintatyön vuoksi riittävästi saatavilla. Saksassa, Berliinin yliopistossa, jopa kehitettiin puimuri, johon katkaistut oksat heitettiin ja puimuri sitten ravisteli marjat irti. Kiinassa on tyrnin käyttö lääkekasvina laajinta maailmassa. Siellä on 300 000 hehtaaria tyrniviljelmiä ja 150 tyrnijalosteita tuottavaa tehdasta.

Kasvupaikka

Tyrni on auringon valon suhteen ehdoton. Se ei siedä varjostusta edes pohjoispuolella. Tyrnin marjojen rakennusaineina tuntuvatkin olevan pääasiallisesti auringon säteet. Kukinnosta kypsään marjaan tyrni tarvitsee yli neljä kuukautta, saman verran kuin omena, joka on lähes sata kertaa suurempi. Tyrnimarja on yksi maailman vitamiinirikkaimmista marjoista.

RavintosisÄltÖ

Vitamiineja ja öljyjä on paitsi marjojen hedelmälihassa, myös niiden kuorissa ja siemenissä, puun lehdissä sekä puun kuorissa ja juurissa. Marja sisältää paljon monityydyttämättömiä rasvahappoja. Rasvat ja niihin sitoutuneet aineet nousevat mehussa pintaan ja alapuolelle jää lähes kirkas neste. Mehu ei rasvapitoisuutensa vuoksi liukene lainkaan veteen.

Vitamiinit

Tyrnin sisältämä B-12 vitamiini on erittäin tärkeä vegetaristeille ja laihduttajille, koska tätä vitamiinia muutoin saa vain lihasta. Iän mukana tarve kasvaa, koska sen imeytyminen heikkenee jopa 30 %. Lisäksi tyrni sisältää superoksididismutaasi-nimistä entsyymiä neljä kertaa enemmän kuin Ginseng-juuri. Tämä entsyymi ( SOD ) on yksi tehokkaimmista tunnetuista antioksidanteista. Nimensä mukaan se neutraloi yleisintä vapaata radikaali-tyyppiä, superoksidia. Ongelma on, että superoksididismutaasi entsyymin määrä ihmisellä laskee iän mukana. SOD-entsyymiä ei voi valmistaa synteettisesti ja se tuhoutuu kuumuudessa, joten kuumennetusta mehusta se on hävinnyt. Tyrnimarja sisältää myös muita hapettumista ehkäiseviä entsyymejä. Tyrni sisältää E-vitamiinia enemmän kuin mikään muu marja ja tiettävästi vain aronia, variksenmarja ja puolukka sisältävät enemmän flavonoideja.
On todettu, että monet fytokemikaalit toimivat yhdessä tehokkaasti, mutta eivät läheskään samalla tavalla erikseen. C- vitamiini ja flavonoidit toimivat yhdessä paremmin kuin erikseen, samoin C- ja E- vitamiini yhdessä sekä E- vitamiini ja betakaroteeni yhdessä.

TyrniÖljy

Tyrnin ehkä arvokkain ainesosa on tyrniöljy, joka sisältää mm. oleiini-, steariini, linoli-, palmetoliini- ja öljyhappoa. E-vitamiini ja karotenoidipitoiset palmetoliini ja linoliöljyt ovat erittäin haluttuja terveyden- ja kauneudenhoitoaineita. Amerikkalaiset terveysviranomaiset arvioivat, että sikäläinen ravintokulttuuri antaa vain 5% ihmisen välttämättä tarvitsemista rasvahapoista, linoli- ja alfalinoleenihappo. Tyrnissä on näitä molempia . Elimistömme muuntaa linolihappoa GLA:ksi, jota tarvitaan hyvän hormonitoiminnan ylläpitämiseen. Beta sitosterolia taas käytetään kolesterolia alentavissa tuotteissa.

VitamiinisisÄltÖ

Tyrnin tuoreet marjat sisältävät paljon vitamiineja:

 

Antioksidantit

Tyrni sisältää runsaasti erittäin tehokasta antioksidanttia, superoxide dismutase entsyymiä. Se tuhoaa yleisintä vapaa radikaalia, superoxidia, joka aiheuttaa tulehduksia ja syöpää. Superokside vahingoittaa sydänlihasta, munuaisia, suolistoa ja haimaa. SOD-entsyymi on tuhoutunut kuumennetusta mehusta, jota tyypillisesti myydään pullotettuna.

Tyrnin terveysvaikutukset

Tyrnin sisältämien vitamiinien ja aineyhdisteiden uskotaan vaikuttavan suotuisasti seuraavissa vaivoissa ja taudeissa:

Suuren E-vitamiini ja flavonoidipitoisuuden ansiosta tyrni tukee immuunijärjestelmää ja estää solujen hapettumista. Tyrnimarja tuleekin mieluummin ymmärtää immuunijärjestelmämme vahvistajaksi kuin suoranaiseksi lääkkeeksi . Vapaat radikaalit vahingoittavat jatkuvasti solujamme. Vahingoittuneista soluista saattaa kehittyä syöpäsoluja. Normaalisti kuitenkin immuunijärjestelmämme havaitsee poikkeavat solut ja tuhoaa ne . Tämän vuoksi on tärkeää nauttia ravintoaineita, jotka tukevat immuunijärjestelmämme toimintaa.
Tyrniöljyt ovat erittäin suotuisia rasva-aineenvaihdunnalle ja ehkäisevät ihon solujen ennenaikaista ikääntymistä. Ne myös alentavat veren kolesterolitasoa ja auttavat pitämään verisuonien seinämät kimmoisina ja siten alentavat verenpainetta. Tyrni sisältää myös arvokkaita linoli- ( muuntuu GLA:ksi ) ja alfalinolenihappoja, jota nykyihmisen ravinnossa on liian vähän. Lisäksi tyrnimarja sisältää koliinia, joka estää rasvan varastoitumista kudoksiin. Monityydyttämättömien rasvahappojen tiedetään vaikuttavan sydän- ja verisuonitauteja ehkäisevästi (alentamalla veren kolesterolia) ja immuniteettia parantavasti. Tyrnin öljyt vaikuttavat suotuisasti limakalvojen rakenteeseen. Näin virusten pääsy vereen estyy. Eläinkokeissa tyrniöljyn on havaittu myös vahvistavan maksan toimintaa suojaamalla maksasolujen solukalvoa myrkyiltä ja siten auttavan myrkytystilojen hoidossa.
Venäjällä on havaittu tyrniöljyn kyky estää kosmista säteilyä. Siellä tyrniä käytetään korjaamaan säteilyn aiheuttamia vaurioita maksalle ja sydämelle. Myös tyrniöljyn tiedetään suojaavan auringon ultraviolettisäteilyltä. Tämä on myös tieteellisesti varmistettu ja todettu sen johtuvan beetakaroteenista. Samoin on tyrnin kuoriuutetta käytetty syövän hoitoon ja marjoista uutettua öljyä syövän sädehoidon aiheuttamien vaurioiden hoitoon varsinkin vatsa- ja suolistosyöpien jälkihoitona. Siperiassa on tyrnin lehtiä käytetty reumatismin ja kihdin lääkitykseen.

 

TYRNIN VILJELY

 

Tyrni on ikivanha kasvi. Se oli ensimmäinen, joka jääkauden jälkeen alkoi peittää sulaneita alueita.
Se on maan suhteen vaatimaton, mutta auringon valon suhteen ehdoton.

TYRNILAJIKKEET

Tyrni kuluu Elaeagnaceae heimoon ja siellä Hippophae- sukuun, jossa on neljä alalajia: Rhamnoides L, neurocarpa, salicifolia ja tibetana. Rhamnoides L taas jaetaan alalajeihin, kuten mongolica, sinesis, rhamnoides, caucasica, carpatica, yunnanensis, turkestanica, fluviatilis ja gyantsensis. Tärkeintä on kuitenkin tietää tyrnin luontaiset kasvualueet maapallolla ja pohtia näiden lajikkeiden sopimista meidän olosuhteisiimme.
Yleisesti voidaan sanoa, että Mongolian, Kiinan ja Kaukasian lajikkeet eivät pääsääntöisesti meille sovi, koska ne ovat sopeutuneet kovin erilaisiin olosuhteisiin. Keski- ja Etelä Euroopan vuoristoissa on myös paljon tyrnilajikkeita, jotka ovat sopeutuneet paikalliseen maaperään ja ilmastoon. Myös Hollannissa, Tanskassa, Saksan ja Puolan pohjoisrannikolla kasvaa tyrniä luontaisesti.
Suomessa tyrnin tunsivat lähinnä Pohjanlahden kalastajat, jotka poimivat tyrniä lisäansioiksi. 1990 luvulla ammattimainen viljely alkoi Suomessa. Silloin maahamme tuotiin eräiden välittäjien toimesta Venäläisiä, lähinnä Siperiasta kotoisin olevia lajikkeita. Nämä olivat isomarjaisia, vähäpiikkisiä lajikkeita, mutta eivät menestyneet Suomen ilmastossa. Leudot talvet altistivat ne taudeille. 1990 luvun lopulla maahamme tuotiin Latvialaisperäisiä lajikkeita, jotka myös oli jalostettu siperialaisten lajikkeiden kanssa. Myös nämä kärsivät versolaikkutaudista, mutta eivät ole kokonaan menehtyneet.
Suomalaisia lajikkeita alettiin kehittää 1990 luvun lopulla. Raisa ja Rudolf olivat ensimmäisiä kaupallisia sovellutuksia, mutta eivät menestyksiä, koska Raisan marjat olivat aivan liian pieniä. 

Tytti, Tarmo ja Terhi olivat muita suomalaisia myyntiin tulleita lajikkeita. Ne eivät ole altiita versolaikkutaudille kuten muut jalostetut lajikkeet. Tytin C-vitamiinipitoisuus on 200-350 mg/100g, mikä on korkea suomalaiselle lajikkeelle.

Pohjanmaalla on paljon kokeiluja meneillään. Nyt ei enää niinkään haeta pitkäkantaisia, suurimarjaisia lajikkeita, vaan mieluumminkin oksien leikkaukseen perustuvia sadonkorjuumenetelmiä kestäviä.


Saksassa Berliinin Humbolt Yliopiston tutkijat kehittivät Leikora, Hergo ja Askola nimiset lajikkeet. Leikora tekee matalan, mustaviinimarja-tyyppisen pensaan. Se soveltuu erittäin hyvin sadonkorjuuseen, jossa sen oksista leikattiin kolmannes joka vuosi. Oksista marjat ravistellaan pakastuksen jälkeen. Leikoran marjat ovat kuitenkin pahan makuisia.


Tällä hetkellä ei Suomessa ole selkeästi ammattiviljelyyn sopivaa lajiketta, joka kestäisi leudot talvemme ja leikkuuseen perustuvan sadonkorjuun. Hyvän lajikkeen pitäisi lisäksi olla mehukas, hyvän makuinen ja optimaalinen terveysvaikutuksiltaan.
Eri lajikkeet ovat tietysti terveysvaikutustensa suhteen kovin erilaisia. Toisissa on isot siemenet  ja paljon siemenöljyä toisissa pienet siemenet ja mehukas marja. Optimointi pitäisi tapahtua seuraavien ominaisuuksien suhteen:

Maaperä


Tyrni on perinteisesti aina kasvanut vähäravinteisessa, hyvin vettä läpäisevässä maaperässä. Tähän on syynsä. Vähäravinteisessa maaperässä sillä ei ole auringon valosta kilpailevia kasveja. Tyrnin juurissa on bakteereja, jotka tuottavat typpeä hapen avulla. Tämän vuoksi tyrni ei oikein menesty tiukassa maassa, jossa happea on vähän. Paras kasvualusta olisi ruoppausjäte, jonka päällä on puoli metriä soraa. Jalostetut lajikkeet eivät pääsääntöisesti siedä kuivuutta, joten kastelumahdollisuus on järjestettävä.
Tyrni tekee yhden pääjuuren 1-3 m syvyyteen ja paljon haarakkeita pinnalla alle 30 cm syvyydessä. Syvän juurensa ansiosta se menestyy kuivahkoissa olosuhteissa ja suuren pintajuuristonsa ansiosta se kestää myyrätuhoja hyvin.

Tyrnin istutus


Tyrnin taimet on syytä istuttaa syksyllä, jolloin maa on luontaisesti kostea ja taimi lähtee hyvin. Ensimmäisen talven ne kestävät yleensä hyvin. Tyrni on kaksi-kotinen kasvi. Hede ja emi yksilöt ovat eri kasveissa. Perinteisesti istutetaan yksi poika neljää tyttöä kohden. Koska pojat kuitenkin kestävät talvea tyttöjä huonommin, istuttakaa poikia enemmän.
Taimiväli on yleensä 1,5 - 2,5 m ja riviväli 4-5m. Tyrnipellolle jota ei jysitä ja äestetä tulee helposti myyriä. Niitä ei voi karkottaa kuin äestämällä tai jyrsimällä. Siksi on hyvä varautua 5m riviväliin, jotta äestäminen olisi mahdollista, jos myyriä ilmenee.

Pojat on syytä istuttaa omaan riviinsä vallitsevien tuulien alle, koska pölytyksen hoitaa tuuli. Aukea pelto on paras. Siellä on riittävästi tuulia ja eri suunnilta, joten pölytys onnistuu aina. Pölytys ei tapahdu kerralla vaan usean päivän aikana. Siitepölyä ei vapaudu sateella, vaan ainoastaan poutasäällä.Kukinta tapahtuu n. 7 p. ennen lehtisilmujen aukeamista toukokuun alussa, kun lämpötila nousee 6-10 asteeseen.
Kukat ovat erittäin pieniä ja niitä ei maallikko yleensä erota lainkaan.


Luonnossa tyrni elää hyvinkin vanhaksi ( 30-60v. ), mutta jalostetuissa lajikkeissa marjan tuotto alkaa 5 vuotiaana ja päättyy jo kymmenen vuotiaana ( Ljubiteskaja, Protsrahnaja ). Miten paljon nuorennusleikkauksilla tilannetta voidaan parantaa, on vielä näkemättä. Koska marjat tulevat pääosin kaksi vuotta vanhoihin versoihin, voisi olettaa, että tyrniä voidaan pitää tuottavana pitempään.

TYRNIN LISÄÄMINEN

Siemenlisäys

Käytetään ylikypsiä marjoja syys-lokakuussa
Siemenet kuivataan yhden päivän auringossa
Säilötään pimeään, viileään, mutta kuivaan tilaan
Ennen kylvä siemenet kaadetaan veteen ja pinnalla kelluvat poistetaan
Kylvettävät siemenet pidetään viikon ajan huoneenlämpöisessä vedessä
Siemenet voidaan kylvää joko syyskuussa 1cm syvyyteen tai huhtikuussa 5 cm syvyyteen
Siemenet itävät 12-18 päivässä.
Kosteus oltava 70-80 %
Säännöllinen kastelu, ettei maa kovetu

Puuistukkalisäys


Pistokkaat leikataan joko loka-marraskuussa tai maalis-huhtikuussa ennen silmujen tuloa
Pistokkaat otetaan 5-10 vuotiaista kasveista
Alempaa katkaistaan silmun alta ja ylempää silmun yläpuolelta ( ennen ruohomaista latvaa )
Pistokas tulee olla 20 cm pitkä ja 1 cm paksu 2-3 vuotiaasta oksasta
Pistokkaat laitetaan ensin 10 päiväksi 10-15 asteiseen kosteaan santaan. PH 6.5
Laitetaan harson alle

Viheristukkalisäys

Yleisin menetelmä korkean onnistumisprosentin vuoksi
Tarvitaan matala kasvihuone ja sumutuslaitteet
Juurtumishormonia käytetään
Pistokkaat kerätään aamulla kun ne ovat vielä kosteita
Pistokkaat otetaan heinäkuun alussa puoli senttiä nupusta
Pistokkaan pituus tulee olla 15-20 cm, joissa on 2-3 lehteä
Pistokkaat tulisi ottaa oksahaaran päästä ei keskeltä
Oksan latvasilmu tulee säilyttää
Pistokas paras ottaa yksivuotisesta oksasta
Istutetaan turve 2 santa 1 seokseen
Hormonit IBA, NAA, IAA, KIBA. Hormooneja voi tilata apteekista tai Ya-Kemia Oy:stä Helsingissä ( p. 09-3509250.Hormonikäsittelyn jälkeen pistokkaat pestään
Istutetaan idätyslaatikkoon tai itse kastelevaan kastelualustaan muovitunneliin
..Tai muovitunneliin, jossa on ajastimella varustetut sumuttimet
Tarvittava lämpö voidaan hoitaa lämpömatolla, jonka päälle kasvatusalusta tulee
Sumutus on ylläpidettävä 30 pv ajan ja sumutus tapahtuu puolen tunnin välein 10 sek kerrallaan. 4-6 viikossa juuret kasvavat
Sumutuksen lisäksi on kasteltava 3-5 kertaa päivässä kahden viikon ajan ja sitten 1-2 kertaa  

Versolisäys


Versot pitäisi kasvattaa 6 vikkoa kasvihuoneessa ennen pellolle istutusta

Lannoitus / Katteet


Pääsääntöisesti tyrniä ei saa lannoittaa lainkaan. Kuitenkaan tyrni ei menesty happamassa maassa, jonka ph on alle 7, joten kalkitus on paikallaan. Myös apatiittilannoituksen on todettu parantavan tyrnin kasvuolosuhteita ja satoa ( 1000 kg / ha joka 5. vuosi ). Merileväruiskutus lehdille lisää tyrnin kuivuuden ja kylmyyden kestävyyttä.
Erilaisia katteita on kokeiltu tyrnin viljelyssä Tytillä ja Terhillä ( Merja Heinäaho ). Katteissa ei näyttänyt olevan suurta vaikutusta satoon tai kasvuun. Sen sijaan kohopenkki paransi typensitojabakteerien toimintaedellytyksiä.
Oma kokemukseni on, että katteet houkuttelevat sekä myyriä että muurahaisia. Muurahaiset taas viljelevät mielellään kirvoja, joten niistä on huomattavaa haittaa.

Kastelujärjestelmä


Tyrni ei tarvitse kastelua, muutoin kuin poikkeuksellisen kuivina kesinä ja taimivaiheessa.
Vähäsateisella Lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla kastelu on välttämättömyys. Tietysti myös maaperän laatu ratkaisee kastelun tarpeen. Vuotuinen sademäärä tulisi olla n. 800 ml, jotta kastelua ei tarvittaisi.
Kastelu voidaan järjestää tippaletkukasteluna käyttäen kovaa letkua – ei ns. mansikkaletkua. Tippaletkua ei saisi kaivaa maahan, sillä pensaiden juuret tukkivat ne nopeasti. Italiassa tippaletkut yleensä sidotaan hedelmäpuiden runkoon, jolloin ne ovat ilmassa eivätkä tukkeudu juurissa. Toinen vaihtoehto on vetää tyrnimaalle runkoputkisto, jossa on useita kasteluliittymiä. Näin voi kastella vain niitä taimia, jotka näyttävät kärsivän. Jäniksiä ja hirviä voi torjua hakemalla parturista hiuksia ja sitomalla niitä nailonsukassa pensaiden oksiin.


BIOLOGINEN TORJUNTA


Kirvaongelmaa torjutaan ruiskuttamalla kylmää porakaivovettä paineella tyrnipensaiden lehdille. Tätä varten on oltava porakaivosta runkoputki pellolla ja riittävästi ”ruiskutuspisteitä”.
Toimii luotettavasti.
Hirvien torjuntana voi käyttää parturista saatuja hiuksia. Hiukset sitten sullotaan nailonsukkiin, joita on sidotaan pensaisiin n. 30m välein. Tämä toimii 100 %:sesti hirviin, muttei peuroihin ja jäniksiin.

Myyrien torjuntakeinoista toimivat rivivälien äestys ja tuoreen kannanlannan levittäminen pellolle sinne tänne. Myyrä kokevat kanan petolinnuksi ja häipyvät muualle.


Marjoihin ihastuneita lintuja on torjuttu monella eri menetelmällä. Paras ja helpoin on laittaa n. kaksi viikkoa ennen poimintaa radio pellolle soimaan. Ajastimella radio kannattaa aina välillä pitää hiljaisena. Suosittelen Radio Suomen ohjelmia. Niistä linnut eivät pidä.
Jatkuvaa musiikkia lähettävät taajuudet turruttavat linnut nopeasti. Kahdessa viikossa linnut eivät ole tottuneet Radio Suomeen ja pysyttelevät poissa marjoista. Muoviset pöllöt ja haukat eivät toimi kuin päivän pari.
Korkealla leijuva siivekäs heliumpallo oli tosi tehokas, mutta sen naru takertuu helposti pensaiden oksiin.
Tuulikelloja, välkkyviä CD levyjä voi myös käyttää, mutta radio on paras.
Myyriä voi yrittää estää ajamalla säännöllisesti ruoho pellolta matalaksi. Parsamaalla rivivälien äestys pitää myyrät loitolla.
Pönttöjen  laitto pöllöille ja haukoille on kuulemma myös hyvä konsti, mutta en usko sen olevan kovinkaan ”täydellinen”.
Pahanhajuisia kasveja ( valkosipuli, härkäpapu, samettikukka jne. ) kylvämällä voi myös torjua myyriä. Jo ruohottuneeseen peltoon niitä ei enää oikein saa  juurtumaan.

Sadonkorjuu


Tyrnin sato kypsyy lajikkeesta riippuen elokuun 20 p. ja lokakuun 20 p. välisenä aikana. Viljeltävät lajikkeet kypsyvät poikkeuksetta elo- syyskuussa. Saariston luonnonvaraiset osin vasta lokakuussa.Terveydellisiltä ominaisuuksiltaan marja on paras hieman täyden kypsyyden saavuttamisen jälkeen. C-vitamiini tosin on silloin jo laskenut korkeimmalta tasoltaan, mutta karotenoidit ja E-vitamiinipitoisuudet vielä lisääntyvät.
Saaristossa satoa korjattaan puristimilla. Marja jää pensaaseen, mutta mehu valuu pulloon. Isomarjaisia ja pitkäkantaisia lajikkeita on myös poimittu käsin lähes piikittömistä lajikkeista. Yksi henkilö poimii päivässä n. 20 kg, minkä takia poiminta on kallista ja poimijoita on vaikea saada.

Latviassa on kehitetty puukkosahasta täristin, jolla oksia täristetään siten, että marjat karisevat alla olevalle pressulle. Menetelmä kuitenkin vahingoittaa pensaita, minkä takia siitä on luovuttu.

Tyrnimarjojen imurointi voimakkaalla teollisuusimurilla on käsinpoimintaa tehokkaampi vaihtoehto, mikä edellyttää, että sähköä on pellolla saatavilla.

Nykyisin yleisin menetelmä on oksien leikkaus ja pakastus. Tämä kuitenkin edellyttää varsin suuren pakastamon käyttömahdollisuutta. Kaikki lajikkeet ( ainakaan Ljubitelskaja ) eivät kuitenkaan siedä leikkaamista, vaikka leikkaushaava käsiteltäisiinkin.
Tyrnin sato vaihtelee 10-40 tn hehtaarilta välillä. Oksia leikkaamalla suoritettu sadonkorjuu pienentää saantoa vielä 1/3 - 1/4 osaan muihin sadonkorjuumenetelmiin verrattuna.

TYRNIN VITAMIINIT


Tyrnimarja on äärimmäisen vitamiinirikas. Siinä esiintyy D-vitamiinia lukuun ottamatta kaikkia vitamiineja ja monia, kuten C- ja E-vitamiineja, sekä betakarotiinia erittäin suurina pitoisuuksina. Tyrnilääkkeitä on valmistettu paitsi marjoista, myös puun lehdistä, kuorista ja juurista. Lisäksi tyrnin siemenet ja hedelmäliha sisältävät monityydyttämättömiä rasvahappoja, joilla on suotuisia terveysvaikutuksia kuten tulehdusten parantaminen, kolesterolin alentaminen jne. Rasvat ja niihin sitoutuneet aineet nousevat mehussa pintaan ja alapuolelle jää lähes kirkas neste. Mehu ei rasvapitoisuutensa vuoksi sekoitu lainkaan veteen.
Yleinen- tutkijoidenkin käyttämä vertaus on: Yksi tyrnimarja sisältää enemmän C-vitamiinia kuin yksi appelsiini.
C-vitamiini ei kuitenkaan ole mielestäni tyrnin tärkein asia.
Erittäin suuri E-vitamiini ja flavonoidipitoisuus tekevät tyrnistä tehokkaan avun tukemaan immuunijärjestelmää.
Tutkimuksissa on usein  jouduttu toteamaan, että  esim E-vitamiinin suotuisat terveysvaikutukset saadaan aikaan paremmin luonnollisella ravinnolla kuin pillereillä. Syy tähän lienee, että  kasviöljyjen sisältämä d-alfa-tocoferol on ihmisen elimistölle paremmin hyödynnettävässä muodossa kuin eristetty tai kemiallisesti valmistettu E-vitamiini. Myös monet muut kasvien sisältämät aineet edistävät vaikuttavien aineiden imeytymistä. Kasvit sisältävät tuhansia erilaisia aineyhdisteitä, joista vain 20 % tunnetaan. Nämä aineet vaikuttavat yleensä yhdessä synergisesti. Kun osa niistä poistetaan, kuten pillereissä tai moderneissa säilyviksi prosessoiduissa elintarvikkeissa, voi tulos olla sama kuin kaikki olisi poistettu.
On  todettu, että monet fytokemikaalit toimivat yhdessä tehokkaasti, mutta eivät läheskään samalla tavalla erikseen. C- vitamiini ja flavonoidit toimivat yhdessä paremmin kuin erikseen, samoin C- ja E- vitamiini yhdessä sekä E- vitamiini ja betakaroteeni yhdessä.
Tyrnin marjat sisältävät  paljon vitamiineja:
C-vitamiinia eli askorbiinihappoa 10-20 kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Tyrnin flavonoidit auttavat merkittävästi C-vitamiinin imeytymistä.
A-vitamiinia ( Retinoli ) sekä sen esiastetta betakaroteenia sekä kartenoideja, jotka ovat erittäin  tehokkaita antioksidantteja ja tärkeitä ihon ja hiusten terveydelle
E-vitamiineja (Tokoferoli) Tätä erittäin voimakasta antioksidanttia tyrnissä on enemmän kuin missään muussa kasvissa. Flavonoidit ja betakaroteeni tehostavat E-vitamiinin imeytymistä.
K-vitamiinia ( fyllokinoni ) vähäisessä määrin 10 ug / 100 g. Vaikuttaa mm veren hyytymiseen
B1 Tiamiini, Aineenvaihdunta ja hermojärjestelmä
B2 Riboflaviini, Aineenvaihdunta, valkoiset verisolut, iho ja silmät
B3 Niasiini, Aineenvaihdunta, hermosto, aivot, iho ja veren  kolesteroli
B5 Pantoten happo, Aineenvaihdunta, immuunijärjestelmä
B6 Pyridoksiini, Aineenvaihdunta, immuunijärjestelmä ( valkoiset verisolut )
B12 Syanokobalamiini, Solujen rakenne ja punaiset verisolut. Ikääntyessä tarve kasvaa, koska imeytyminen heikkenee jopa 30 %.
Biotiinia, joka vaikuttaa aineenvaihduntatoimintoihin sekä hiusten ja ihon kuntoon.
Foolihappoa. Vaikuttaa mm solujen DNA muodostukseen.
Kumariinejä ja oksikumariinejä, jotka vahvistavat kasvin soluseinämiä ja suojelevat vaurioituneita kohtia.

TYRNIN RASVAHAPOT


Tyrnimarjan hedelmälihan öljypitoisuus vaihtelee 4-7 %:n välillä. Millään muulla marjalla ei ole näin suurta öljypitoisuutta. Tyrnin siemenissä on yhtä arvokkaita öljyjä, jotka on mahdollista erottaa siemenestä usealla eri tavalla. Myös tyrnin lehdissä on 3-.4% öljyjä.
Tyrniöljy on tyrnin ehkä arvokkain ainesosa, joka sisältää mm. oleini-,steariini, linoli-, palmetolini- ja öljyhappoa.  E-vitamiini ja kartenoidipitoiset palmetoliini ja linoliöljyt ovat erittäin suotuisia rasva-aineenvaihdunnalle. Ihon terveydelle tärkeää palmetoliinihappoa on marjalihassa yli 30%. Tyrnin sisältämistä rasvahapoista yli 90% on ns. välttämättömiä Omega 3 rasvahappoja, joita ihmisen on saatava päivittäisessä ruokavaliossaan.
Amerikkalaiset terveysviranomaiset arvioivat, että sikäläinen ravintokulttuuri antaa  vain 5% ihmisen välttämättä tarvitsemista rasvahapoista, linoli- ja alfalinolenihappo. Tyrnissä on näitä molempia . Elimistömme muuntaa linolihappoa GLA:ksi, jota tarvitaan hyvän hormonitoiminnan ylläpitämiseen. Beta sitosterolia käytetään kolesterolia alentavissa tuotteissa     ( Benecol )
Tyrnin öljyt vaikuttavat suotuisasti limakalvojen rakenteeseen. Tyrniöljypohjaisia kauneudenhoitotuotteita on runsaasti, koska tyrniöljyt ovat hyväksi varsinkin aralle iholle.
Käyttäessämme kokonaista marjaa saamme nämä rasvahapot sisäisesti ja ne suojelevat koko elimistöämme eikä yksinomaan kasvoja ja hiuksia.

TYRNIN FLAVONOIDIT


Flavonoideja tyrnissä esiintyy erittäin runsaasti marjoissa ja lehdissä.
Tyrnissä on flavonoleja eniten juolukan jälkeen. Sen flavonolit ovat kvertsetiini, myrisetiini ja isoramnetiini. Antosyanideja, katekineja, hydroksikanelihappoja ja ellagitanniineja tyrnissä ei ole lainkaan.


Tyrnillä kuitenkin lehdet ovat flavonoidirikkain osa.
Tyrnin lehdissä flavonoideja on kolme kertaa marjojen sisältämä määrä ja n. neljä kertaa vihreän teen sisältämä määrä.

Isorhamnetin on intensiivisen tutkimuksen kohteena sen oletettujen terveysvaikutusten vuoksi
Tyrniflavonoidiuutteilla on tehty useita lääketieteellisiä kokeita. Useimmat maksan ja sydämen toimintaa parantaneet tutkimukset olettavat flavonoidien olevan näiden vaikutusten takana. Samoin immuunivasteen parantuminen ja syöpäsairauksien tukahduttaminen ja hoito on tutkijoiden mukaan juuri flavonoideista johtuvaa. ( Ks. esim. Zhao Yuzhen ja Wu Fuheng, 1997, Taiwan )


ISORHAMNETIN TUTKIMUKSIA
Malgirzata Zielinska, Artur Kostrzewa, Ewa Ignatowics and Jaromir Budzianowski
Isorhamnetin esti laboratoriokokeessa solujen aineenvaihdunnassa tapahtuvaa hapettumista suoraan annostuksesta riippuvaisesti.
M.Bao & Y. Lou: European Journal of Pharnacology
Isorhamnetin estää hapettuneen LDL kolesterolin aiheuttamaa solujen vahingoittumista
G. Ma et al.
Isorhamnetin edistää syöpäsolujen tuhoutumista
Zang; Sihuanin Yliopiston Lääketieteellis- biologinen osasto
Isorhametinia on käytetty sydänsairauksien hoidossa. Uuden kokeet osoittavat sen myös edistävän Eca-109 syöpäsolujen tuhoutumista
www.phytochemicals.info
Isorhamnetiinin syöpää estävät vaikutukset on todettu sekä laboratorio- että eläinkokeissa erityisesti keuhkosyövän ja maksasyövän kohdalla.
Sekä kvertsetiini että isorhamnetiini edistävät sydämen toimintaa. Niiden antioksidanttiset vaikutukset estävät hyvän HDL kolesterolin hapettumista, mikä johtaa verisuonien kalkkeutumisen vähentymiseen. Isorhamnetiinin epäillään myös alentavan verenpainetta ja verisuonien toimintaa yleensä.
Joissain tutkimuksissa on havaittu isorhamnetiinin positiivia vaikutuksia diabeteksen torjunnassa.
Lee J, Jung E, Kim S, Huh S, Kim Y, Byun SY, Kim YS, Park D
Isorhamnetin esti rasvasolujen muuntumista haitallisiksi triklyserideiksi. On yleisesti tunnettua, että tämä estää liikalihavuutta ja diabetesta.
Yokozawa T, Kim HY, Cho EJ, Choi JS, Chung HY
Koe, jossa diabetes rotille annnettiin suullisesti 10 ja 20 mg / kehon paino kiloissa.
Isorhamnetin vähensi veren sokeriarvoja sekä hapettuneiden rasvasolujen määrää veressä, maksassa ja munuaisissa.
Teng BS, Lu YH, Wang ZT, Tao XY, Wei DZ
Isorhamnetin aiheutti maksasyöpäsolujen  vähentymistä laboratoriotutkimuksessa.
Igarashi K, Mikami T, Takahashi Y, Sato H, 2008
Isorhamnetin vähensi hiirille aiheutettua maksavauriota merkittävästi.
Sichuan DA, Xue Xue, Bao Yi, Xue Ban 2007
Isorhamnetin ja hesperidin estivät kummatkin hyvän HDL kolesterolin hapettumista, mutta isorhamnetin oli vaikutukseltaan voimakkaampi.

 

TYRNITUTKIMUKSIA


Alam Zeb, Malakandin Yliopisto, Pakistan
Yhteenveto tyrnin terapeuttisesta käytöstä.
Tutkimusyhteenveto:
                                                                 kohde            viitteet
syövän hoito                                             rottakoe        29
muutaatioiden esto                                 hiirikoe         31
immunologinen syövän hoito             rottakoe       34
yleinen immuniteetti                              rottakoe        65
säteilysuoja                                                rottakoe        58
sydän-ja verisuonitaudit                       ihminen        29
antioksidantit ja sydänsairaudet         ihminen        46
antioksidantit ja laihdutus                   ihminen        38
veritulpat                                                     hiirikoe         40
verisuonten kalkkeutuminen               ihmiskoe       45
vatsahaava                                                  rottakoe        52
maksasairauksien hoito                           ihmiskoe       54
maksan suojelu vahingoittumiselta    ihmiskoe       55
kroonisen maksakirroosin hoito           ihmiskoe       55
palohaavat                                                    ihmiskoe       57
atooppinen ihottuma                                ihmiskoe       62
muut ihosairaudet                                    ihmis- ja rottakokeet          65

Syövän hoito
Tyrniöljyn on havaittu useissa tutkimuksissa auttavan syövän hoidossa ja erityisesti säteilyhoidon jälkihoitona.


Sydämen toimintahäiriöiden hoito
Kaksoissokkokoe 128 henkilöllä 10 mg tyrnin flavonoideja kolme kertaa päivässä kuuden viikon aikana, todettiin kolesterolitason alentuminen ja parantunut sydämen toiminto. Eräässä toisessa eläinkokeessa todettiin tyrnin flavonoidien vähentävän veritulpan muodostusta hiirillä.
Eräässä tutkimuksessa 102 koeryhmän (+92 kontrolliryhmän) henkilöä hoidettiin 12 viikon aikana kuivatusta tyrnimarjasta tehdyllä emulsiolla. Jo neljän viikon hoidon jälkeen todettiin koeryhmällä alentuneet kolesteroli- ja arteriosklerosi-indeksit.
Koko hoitojakson jälkeen kokonaiskolesteroli laski 19,2% ja hyvä HDL kolesteroli lisääntyi 18,1%. Myös veren paakkuuntuminen väheni koeryhmällä.


Vatsahaavat
Tyrnin siemenöljyn on havaittu normalisoivan vatsahappojen eritystä ja vähentävän tulehduksia kontrolloimalla tulehdusta edistäviä välittäjäaineita.


Maksasairaudet
Tutkimuksissa tyrni on normalisoinut maksan entsyymitoimintaa, sapen happoja sekä maksan immuunijärjestelmää. On myös havaittu tyrniöljyjen suojelevan maksaa myrkyllisten aineiden tuhoilta.


Ihotaudit
Tyrniöljyssä on palmitoleenihappoa, joka on ihon yksi ainesosa. On arveltu, että tyrniöljyn palovammojen ja haavojenparantamisominaisuus johtuisi osaltaan palmitoleenihaposta.
Paitsi, että tyrniöljy parantaa ihoa esimerkiksi atooppisen ihottuman osalta , se myös suojaa ihoa UV säteilyltä edistämällä kudosten uusiutumista. Iholle suotuisia vaikutuksia löytyi paitsi siemenöljystä, myös hedelmälihan öljystä.


Immuunijärjestelmä
Tyrniöljyt toimivat  vahvasti antioksidanttisesti ja sitä kautta tasapainottavat immuunijärjestelmäämme.


Baoru Yang ja Heikki Kallio, 2001
Tyrnin siemenöljy lievensi atoppista ihottumaa sairastavien oireita


P Larmo, J Alin, E Salminen, H Kallio ja R Tahvonen 2005
Tyrnimehu laski koehenkilöiden CRP tulehdusarvoja merkittävästi


Lyhyitä referaatteja kirjasta:  Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh.
Kirjan tekijäluettelossa ovat nimet: B. Yang, H. Kallio, M. Bala, R.C. Sawhney, R.K. Gupta, Jörg-Thomas Mörsel, Lu Rongsen, O.N. Tolkachev


A1                 Baoru Yang and Heikki Kallio( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ): Yhteenvetotaulukko tyrniöljyjen suotuisista vaikutuksista tutkimusten mukaan.
turvaa soluja hapettumiselta
kohottaa immuunivastetta
Laskee LDL kolesterolia ja nostaa HDL kolesterolia
Nopeuttaa palo- ym. haavojen parantumista
Edistää kudosten uudistumista
Estää tulehduksia


A2                 H:C: Goel and M. Bala( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ):
Tyrnimarjan alkoholiuutetta saaneet hiiret selviytyivät gammasäteilytyksestä hengissä 80% sesti, kun taas kontrolliryhmässä selvityi vain 10%


A3                 Y:H: Jin and D.L. Tao( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ):
Tyrnimarjan SOD entsyymimäärä oli suurempi kuin tyrnin lehtien ja parempi kuin muissa kasveissa. Kliinisissä kokeissa tyrniuutteesta valmistettu juoma osoittautui 7-8 kertaa paremmaksi  antioksidantiksi kuin ihmisen kehon itse valmistama SOD


S.M. Nikolayev, D. Ts. Tsybikova, O.D. Tsyrenzhapova, N.N. Fedotovskikh, and E.i. Matkhanov : ( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ):
Tyrnin puristusjäte sisältää:
A-vitamiinin esiaste karotenoideja
flavonoideja
leukoantosyanideja
steroleja
tärkeitä proteineja
välttämättömiä rasvahappoja
vitamiinit B1, B2, E, P ja K
Puristusjätteestä on myös eristetty ursolihappo, joka yhdessä tyrnin rasvahappojen kanssa omaa haavoja parantavia , tulehduksia estäviä, antioksidanttisia ja myrkytyksiä ehkäiseviä ominaisuuksia


A5                 A.C. Varshney and S.P. Tyagi ( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ):
Eläinkokeissa todettiin tyrniöljyllä hoidettujen eläinten haavojen parantuneen 60% - 40% nopeammin kuin parafiiniöljyllä hoidetut haavat


A6                 A.R.Vu, Y.C. Su, J.f.Li, Q.L. Liu, J.X. Lu, X. Z. Wei, C.M. Quian, Y.X. Lai, and G.N. Wang ( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh )
Tyrniöljyhoidolla kohdunkaulasyöpäpotilaiden oireet vähenivät 37:llä 50:stä


A7                 O.N. Tolkachev and O.P. Sheichenko ( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ):
Tyrnin flavonoidit keskittyvät lehtiin 900-1600 mg / 100g. Mikä on kolme kertaa enemmän kuin marjoissa, lähinnä isorhamnetiinia ja kvertsetiiniä


A8                 O.N. Tolkachev and O.P. Sheichenko( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ):
Lehdissä 10-12 % painosta tanniineja. Tyrnin tanniineista on kehitetty Hiporamin niminen viruksia torjuva lääke. Torjuu mm. influenssa A ja B tä, herpestä, adenovirusta ja jopa HIV virusta.
Yleensä kaikki aikaisemmat lääketieteen menetelmät ovat aiheuttaneet paljon ikäviä sivuvaikutuksia.


A9                 Xiancung Gao( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ):
Solujen hapettuminen on useiden sairauksien syy.
Omat entsyymit superoxide dismutase, glutathion peroxidase ja catalase ovat puolustusjärjestelmämme perusta. R ravinnon kautta saatavia antioksidantteja C- ja E vitamiinit, carotenoidit, flavonoidit, polyfenolit ja terpeenit.


Tyrnilehti- ja marjauutteen antioksidanttinen ja immunologinen vaikutus solukokeessa
S Geetha, M Sai Ram, V Singh, G Ilvazhagan, RC Sawhney
Uute esti myrkytystilassa vapaiden radikaalien muodostumista, solujen kuolemaa, DNA muutoksia ja palautti solun antioksidanttitason samaan määrään kuin vertailuryhmällä, joka ei ollut saanut myrkytyskäsittelyä


Tyrnimarjojen antimutaattinen aktiviteetti solukokeessa
A Bhatia, S Arora, A Nagpal, B Singh, PS Ahuja
Tyrniuutteen todettiin toimivan antimutagenisesti ja sillä olevan kemoterapeuttista käyttöarvoa.


Tyrnimarjan flavonoidi, Isorhamnetin estää solujen hapettumista
Meihua Bao, Yija Lou
Isorhamnetin esti LDL kolesterolin hapettumista ja normalisoi solujen toimintaa


Tyrnin lehtiuutteen tulehduksia estävä vaikutus
Padwad Y, Ganju L, Jain M, Chanda S, Karan D, Kumar BP, Chand, Sawhney R
Tyrnin lehtiuute osoittautui merkittäväksi tulehdusten ehkäisijänä ja hoitomenetelmänä.


Tyrnin lehtiuutteen tulehduksia estävä vaikutus
Ganju L, Padwad Y, Singh R, Karan D, Chanda S, Chopra MK, Bhatnagar P, Kashyap R, Sawhney  RC
Tyrnilehtiuute esti eläinkokeessa tulehduksia sitä paremmin mitä suurempi annostelu. Uutteen saaminen 5 päivää ennen tulehduksen aiheuttamista tai jopa samana päivänä estivät tulehduksia kontrolliryhmään verrattuna


Tyrninlehtiuutteen vaikutus rottien oppimiskykyyn
S Saggu, R Kumar
Tyrninlehtiuute ei vaikuttanut rottien oppimiskykyyn, mutta lisäsi rottien fyysistä suorituskykyä stressitilanteessa.


Tyrnin lehtiuutteen vaikutus myrkytystiloihin
S Saggu, H M Divekar, V Gupta, R C Sawhney, PK Banerjee, R Kumar
Todettiin 100 mg / kehopaino kiloissa olevan tehokkain annos myrkytystiloissa


Tyrnin lehtiuutteen antioksidanttinen vaikutus solujen hapetusstressitilassa S Naraynan, D Ruma, B Gitika, SK Sharma, T Pauline, M Sai Ram, G Ilavazhgan, RC Sawhney, D Kumar, PK Banerjee
Uute esti solujen myrkytystilaa korjaamalla mitokondriaa ja estämällä DNA:n vahingoittumista.


Tyrni lääketieteellisessä tutkimuksessa
Xu Mingyu, Sun Xiaoxuan, Cui Jinhua, Taiwanin Yliopisto
Yhteenvetoraportti tyrnitutkimuksista:
Keskeisten tutkimustulosten mukaan tyrni auttaa
                      maksataudeissa
                      Verisuonten kalkkeutumista vastaan
                      yleisessä vastustuskyvyssä
                      solujen hapettumista vastaan
                      syöpää ehkäisevästi
                      suojaa soluja säteilyä vastaan


Wang Bingwen et al 1993, Yliopisto Xi
Tyrninlehtiuuttesta eristetty flavonoidiliuos paransi rottien sydämen toimintaa


Liu Fengming et al 1989, Yliopisto Batou
Tyrnimarjan ja lehtien flavonoidit paransivat hiirikokeessa eläinten sydämen toimintaa


Chai Quiyan et al. 1989, Yliopisto Shanxi
Tyrnimarjauutteella oli rottakokeessa sydäntä ja maksaa vahvistavia vaikutuksia sekä huonoja kolesteroleja alentava vaikutus


Zhong Fei et al. 1989, Yliopisto Nanjing
Tyrniuute vahvisti solujen immuniteettia ja hormonaalista vastustuskykyä hiiri- ja sikakokeissa


Ren Lisa et al. 1992, Syöpäinstituutti Shanxi
Tyrnin siemenöljy nosti hiirien immuunivasteesta huolehtivien solujen määrää


Li Diandong et al. 1993, Kiinan lääketieteellinen akatemia
Tyrnimehu edisti immuunivastetta hiirikokeessa


Zhang Peizhen et al. 1989, Syöpäinstituutti Gansu
Tyrnimarjaöljy esti syvän kehittymistä hiirikokeessa


Tang Jing et al. 1989, Shanxi lääketieteellinen yhdistys
Tyrnimehu esti syöpäsolujen kehittymistä rottakokeessa

 

Linkit


http://www.arktisetaromit.fi/nettilehti/artikkeli.php?aid=18&lid=6
http://seabuckthorn.com/sbtscience.htm
http://www.seabuckthornresearch.com/
http://www.sanddorn.net/
http://Padwad
http://Padwad II
Ganju
Saggu
Saggu II
Narayan
Xu Mingyu
Geetha
Bhatia
Meihua
Larmo
Kallio I

 

TYRNIN LEHDET


Tyrnin lehtiä on käytetty terveysvaikutusten tutkimuksissa lähes yhtä paljon kuin marjoja ja siemeniäkin.
Lehdet sisältävät karkeasti ottaen samoja vaikuttavia aineita kuin marjatkin. Niissä on jopa yllättävän paljon rasvahappoja, proteiineja ja vitamiineja.
Mielenkiintoiseksi tyrnin lehden tekee kuitenkin isorhamnetiini niminen flavonoidi, jonka osuutta syöpäsolujen apotopsiaan tutkitaan
Chen Xing ( in Seabuckthorn a multipurpose wonderplant I ), Virendra Singh.
Tyrnin lehdissä on proteiinia 14.8% ja rasvahappoja 3.8%, loput vettä ja erilaisia hiilihydraatteja.
Vitamiineja mg/100g:
                      C-vitamiini       323
                      Karotiineja         23
                      Flavonoideja    832
Vertailun vuoksi saman tutkimuksen mukaan vihreässä teessä flavonoideja oli 245
 ( ja appelsiinissa C-vitamiinia n. 50mg /100g )
L.P. Solonenko, Yu. A. Koschelev and L.D. Ageeva ( in Seabuckthorn a multipurpose wonderplant I ), Virendra Singh.
                      Tyrnin lehdistä leivotussa kaakussa oli kivennäis- ja hivenaineita seuraavasti:
Ca                  0.77  - 0.954
P                    0.166 - 0.178
S                    0.1    - 0.122
Cl                   0.355 - 0.607
K                    1.203 - 1.273
Na                  0.117 - 0.119
Mg                 0.165 - 1.81
Fe                  38.16 - 41.09
Mn                 4.679 - 5.016
Cu                  0.482 - 0.531
Zn                  0.332 - 0.358
Co                  0.035 - 0.037
                     
Journal of the Science of Food and Agriculture lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan rottakokeessa tyrninlehtiseosta saaneiden rottien maksa kesti CCI4 myrkkyä kontrolliryhmää selvästi paremmin.


O.N. Tolkachev and O.P. Scheichenko ( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ):
Tyrnin flavonoidit keskittyvät lehtiin 900-1600 mg / 100g. Mikä on kolme kertaa enemmän kuin marjoissa, lähinnä isorhamnetiinia ja kvertsetiiniä


O.N. Tolkachev and O.P. Scheichenko( Seabuckthorn: A multipurpose wonderplant, Vol II, Virendra Singh ):
Lehdissä 10-12 % painosta tanniineja. Tyrnin tanniineista on kehitetty Hiporamin niminen viruksia torjuva lääke. Torjuu mm. influenssa A ja B tä, herpestä, adenovirusta ja jopa HIV virusta.
Yleensä kaikki aikaisemmat lääketieteen menetelmät ovat aiheuttaneet paljon ikäviä sivuvaikutuksia.


Tyrnin lehtiuutteen tulehduksia estävä vaikutus
Padwad Y, Ganju L, Jain M, Chanda S, Karan D, Kumar BP, Chand, Sawhney R
Tyrnin lehtiuute osoittautui merkittäväksi tulehdusten ehkäisijänä ja hoitomenetelmänä.


Tyrnin lehtiuutteen tulehduksia estävä vaikutus
Ganju L, Padwad Y, Singh R, Karan D, Chanda S, Chopra MK, Bhatnagar P, Kashyap R, Sawhney  RC
Tyrnilehtiuute esti eläinkokeessa tulehduksia sitä paremmin mitä suurempi annostelu. Uutteen saaminen 5 päivää ennen tulehduksen aiheuttamista tai jopa samana päivänä estivät tulehduksia kontrolliryhmään verrattuna


Tyrninlehtiuutteen vaikutus rottien oppimiskykyyn
S Saggu, R Kumar
Tyrninlehtiuute ei vaikuttanut rottien oppimiskykyyn, mutta lisäsi rottien fyysistä suorituskykyä stressitilanteessa.


Tyrnin lehtiuutteen vaikutus myrkytystiloihin
S Saggu, H M Divekar, V Gupta, R C Sawhney, PK Banerjee, R Kumar
Todettiin 100 mg / kehopaino kiloissa olevan tehokkain annos myrkytystiloissa


Tyrnin lehtiuutteen antioksidanttinen vaikutus solujen hapetusstressitilassa
S Naraynan, D Ruma, B Gitika, SK Sharma, T Pauline, M Sai Ram, G Ilavazhgan, RC Sawhney, D Kumar, PK Banerjee
Uute esti solujen myrkytystilaa korjaamalla mitokondriaa ja estämällä DNA:n vahingoittumista.


Tyrnilehti- ja marjauutteen antioksidanttinen ja immunologinen vaikutus solukokeessa
S Geetha, M Sai Ram, V Singh, G Ilvazhagan, RC Sawhney
Uute esti myrkytystilassa vapaiden radikaalien muodostumista, solujen kuolemaa, DNA muutoksia ja palautti solun antioksidanttitason samaan määrään kuin vertailuryhmällä, joka ei ollut saanut myrkytyskäsittelyä

 

Linkit
http://seabuckthorn.com/sbtscience.htm
http://www.seabuckthornresearch.com/
http://www.sanddorn.net/

TYRNIRESEPTEJÄ

h2>

www.sariolanmarjatila.fi/tyrni/tyrni_reseptit.php
 www.reitti.org/ret_marjastus_tyrnireseptit.shtml
kauha.kauhajoki.fi/~satuma/tyrni.htm
www.opaasi.fi/kaksola/tyrnireseptit.pdf
www.opaasi.fi/kaksola/tyrniresepteja2.htm
www.tryyki.fi/resepti.html
www.pori.fi/kirjasto/satakuntaliitto/a227.htm


Kaksi tyrnijääpalaa haaleaan veteen aamuisin. Ne sulavat muutamassa minuutissa. Joukkoon sekoitetaan aronia jääpalamehua.
Maustamattomaan jogurttiin sotketaan teelusikallinen tyrnin lehtijauhoa sekä mansikka- tai mustaviinimarjahilloa.

Tyrni